SDP:n 46. puoluekokous järjestettiin 22.-24.8 Tampereella poikkeusjärjestelyin. Espoolaiset sosialidemokraatit äänestivät 11 henkilön edustajiston Espoosta Uudenmaan piirin delegaatioon. Espoonlahden osaston joukosta delegaatioon valikoitui nuori aktiivi Ida-Susanna Pöllänen. Millaista puoluekokouksessa oli ensikertalaisen silmin? Miten poikkeusjärjestelyt näkyivät kokoustaessa ja ennen kaikkea, mitä jäi käteen politiikan huippuviikonlopulta? Ida-Susanna vastaa seuraavaksi näihin kysymyksiin.
”Melko uutena toimijana lähdin matkaan hieman jännittyneenä, sillä en Espoon delegaatiosta monia tuntenut. Onneksi kuitenkin jo Uudenmaan delegaation etätapaamisissa sekä Uudenmaan omissa valiokuntaryhmissä pääsin tutustumaan niin espoolaisiin edustajiin kuin Uudenmaan omiin edustajiin. Täysin tuntemattomien ihmisten kanssa en kuitenkaan matkalle lähtenyt!
Tampereella majoitumme viihtyisään Scandic Koskipuistoon, jossa pääsin majoittumaan yhdessä toisen nuoren espoolaisen edustajan kanssa. Saavuttuamme Tampere-talolle huomasimmekin ensimmäiset merkit kokouksen erikoisjärjestelyistä. Koko 500 henkilön ryhmä oli jaettu kahteen kokousryhmään: Aate (johon myös Uudenmaan delegaatio kuului) ja Liike. Ryhmät eivät törmänneet missään vaiheessa päivää; kokoukset järjestettiin omissa saleissa, lounaat ja illalliset syötiin omilla puolillamme, jopa puoluekokousillallisen aikana järjestetty musiikkiesitys oli jaettu kahteen näytökseen. Yhteydenpito kokouksien aikana tapahtui screenien välityksellä.
Äänestäminen tapahtui kokouksessa pienellä kaukosäätimellä, joka loppujen lopuksi osoittautui erittäin järkeväksi menetelmäksi, varsinkin tiukkojen äänestysten kohdalla! Tästä hyvänä esimerkkinä voisi sanoa esimerkiksi äänestyksen turkistarhauksen kieltämisestä. Henkilövaalit toimitettiin kuitenkin yhä perinteisin menoin: nimi paperille ja lappu uurnaan. Mielenkiintoisinta oli seurata kilpajuoksua varapuheenjohtajien tehtäviin: kampanjointia tehtiin käsidesien ja viiksipinssien välityksellä.
Viikonloppu oli täynnä naurua, poliittista debattia, jännitystä, uusia tovereita ja tulevaisuuteen katsomista. Edustin Uudenmaan delegaattina myös Demarinuoria ja ilokseni pystyin todeta, että myös nuorten ääni kuului vahvasti kokouksen aikana. Puhujanpöntöllä kävi moni pitämässä vakuuttavan, kantaaottavan puheen nykypäivän poliittisesta tilanteesta ja itsekin odotin koko viikonlopun puheenvuoroa. En valitettavasti kuitenkaan päässyt pitämään etukäteen kirjoittamaa puhettani, mutta osaanpahan ensi kerralla olla valppaampi ja nopeampi puheenvuoroa pyydettäessä!
Kaiken kaikkiaan kokemus oli jännittävä, opettavainen ja samalla mielenkiintoinen. Viikonloppu tovereiden kanssa loi jälleen uskoa sosialidemokraattisen liikkeen vahvuuteen ja voimaan: Yhdessä tekeminen ja aatteeseen uskominen luo tulosta ja se näkyy niin tämän hetkisessä politiikassa kuin myös sosialidemokraattisen liikkeen toiminnassa. Vaikka olenkin nuori, voin silti tänä päivänä ylpeästi sanoa olevani demari ja kiitos siitä kuuluu erityisesti sinulle, Toveri!”